Aug 022013
 

Kerroin jo aiemmin ohjeet Tallinnan raitiovaunuilla ja joukkoliikenteellä matkustamiseen. Nyt kerron teille poikkeuksellisen tyhjentävästi Tallinnan raitioteiden historian.

Tallinnan raitioliikenne alkoi vuonna 1888. Ajalleen tyypilliseen tapaan raitiovaunuja vedettiin hevosilla. Hevosvetoiselle vaunulle paras kulkutie on kova maa. Hevonen ei kuitenkaan osaa kävellä kiskoja pitkin, vaan hevoselle paras kulkutie on sopivan pehmeä maa (joka puolestaan ei mitenkään sovi vaunuille). Kaupunkimaastossa hevonen jaksaa vetää huomattavasti raskaampaa kuormaa kiskojen päällä kuin sen ajan kaduilla.

Hevosvetoiset raitiotiet kulkivat keskustasta kolmeen suuntaan: Tondin, Ülemisten ja Kadriorgin suuntiin. Samoihin suuntiin ajetaan raitiovaunuilla edelleen. Vuonna 1915 Koplin alueen teollisuuslaitokset rakensivat raitiotien Kopliin. Kopliin ei vaunuja kuitenkaan vedetty hevosilla vaan alkuun höyryvetureilla. Koplin rata ei ollut yhteydessä kaupungin muihin raitiolinjoihin, vaan radan päätepiste oli rautatieaseman luona. Hevosvetoisten ratojen raideleveys oli alusta alkaen Euroopassa harvinainen 1067 mm. Koplin radalla oli käytössä alkuun keisarikunnan rautateiltä tuttu 1524 mm raideleveys.

Hevosvetoinen raitioliikenne pysähtyi sodan vuoksi vuonna 1918. Liikennettä jatkettiin vasta vuonna 1921. Tällöin ei enää käytetty hevosia, vaan bensiinivetoisia vaunuja. Sähköliikenne aloitettiin vuonna 1925. Koplin rataa alettiin ajaa bensiinivaunuilla, ja se sähköistettiinkin viimeisenä, vasta vuonna 1951. Koplin rata yhdistettiin muuhun rataverkkoon vuonna 1953.

Ensimmäiset sähköraitiovaunut valmistettiin Tallinnassa. Sähköteknisiä komponentteja niihin tuotiin Ruotsista. Samoilla piirustuksilla vaunuja valmistettiin vuoteen 1953 saakka. Ensimmäiset ulkomaalaiset raitiovaunut saapuivat Tallinnaan vuonna 1955 Itä-Saksasta. Keskinäisen talousavun neuvoston (SEV) jäsenmaat kuitenkin sopivat työnjaosta, jossa raitiovaunujen valmistus jäi Tshekkoslovakian yksinoikeudeksi. Saksa määrättiin lopettamaan raitiovaunujen valmistus. Tämän jälkeen uudet raitiovaunut on ostettu Tatran tehtailta Prahasta. Suomessa Tatra on tunnettu takavetoisista autoistaan, mutta maailmanlaajuisesti Tatra oli ehdottomasti suurin raitiovaunujen valmistaja. Toimintansa aikana Tatra ehti valmistaa reilusti yli 10 000 raitiovaunua.

Viron itsenäistyttyä uudelleen tilattiin Saksasta käytettyjä Tatran vaunuja. Näillä vaunuilla ja liikennemäärien pienenemisellä saatiin korvattua itäsaksalaiset Gotha-vaunut ja nivelöimättömät Tatran raitiovaunut. Kaikki nykyiset Tallinnan raitiovaunut eivät siis ole olleet Tallinnassa ajossa Neuvostoaikana. Tähdennettäköön vielä, ettei Tallinnassa ole ikinä ollut venäläisiä tai neuvostoliittolaisia (pl. virolaisia) sähköraitiovaunuja ajossa.

Toisin kuin monessa läntisen Euroopan raitiotiekaupungissa, ei Tallinnassa ole lakkautettu ratoja tai lyhennetty linjoja. Ainoa lakkautettu linja on numero viisi, jota ei ehtity ajaa kuin muutaman vuoden ajan. Linjan reitti oli Koplista Vana-Lõunaan raitiovaunuvarikon edustalle. Lakkautuksen myötä vain yksi pysäkki jäi pois käytöstä, joten rataverkko ei käytännössä lyhentynyt lainkaan. Verratkaapa tätä Helsinkiin, jossa on mm. lakkautettu Kulosaaren raitiolinja tai Turkuun, jossa jouduttiin lakkauttamaan koko raitioliikenne! Linja numero kuusi oli ajossa vain väliaikaisesti ratatyön vuoksi Koplista Tondiin, joten sen lakkauttaminen ei supistanut liikennettä.

Tallinnan raitioteiden tulevaisuus näyttää valoisalta. EU:n päästökauppaan on päässyt käsittämätön virhe, joka antaa taantuneille teollisuusmaille (esim. Viro ja muut entisen Neuvostoliiton maat) paljon käyttämättömiä päästöoikeuksia. Teollisuuttaan kehittäville maatalousmaille (esim. Espanja) on päästöoikeuksia annettu liian vähän. Ei olekaan ihme, että Espanja haluaa ostaa Virolta päästöoikeuksia ja maksaa ne raitiovaunuilla. Näin ei vaunuhankintaa tarvitse edes kilpailuttaa!

Vaunujen toimittaja CAF on myynyt raitiovaunujaan myös Tukholmaan ja Suomeenkin rautateiden lähijunia. Tukholman ja Tallinnan vaunut perustuvat mekaniikaltaan Helsingin kaupungin suunnitelmiin ja piirustuksiin. Samoilla piirustuksilla kainuulainen Transtech toimittaa uudet raitiovaunut Helsinkiin.

Tallinnassa myös suunnitellaan raitioverkoston laajentamista. Lasnamäen pikaraitiotielle on maastossa valmiina tyhjä käytävä. Liikenne hoidetaan edelleen bussein. Lisäksi on puhetta ollut radan jatkamisesta lentoasemalle. Läntisen Viron asukkaat ovat pyytäneet rautatien palauttamista Haapsaluun, mutta heille ministeri Parts on vastannut, että ensin rakennetaan Viimsin raitiotie. Veikkaan, että Viimsiin kuljetaan vielä 2020-luvullakin nivelbussein, mutta saa nähdä…

 Leave a Reply

(required)

(required)

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>